HS: Haifan terrori-isku ensimmäinen kahteen kuukauteen

Helsingin sanomat uutisoi pe 7.3.2003 Israelin hyökkäystä Gazaan otsikolla "Israelin armeija rajussa vastaoperaatiossa Gazassa". Uutinen sisältää huomattavasti asiavirheitä. Siinä väitetään mm. että "Haifan pommi-iskusta käynnistyneet väkivaltaisuudet ovat laittaneet pisteen suhteellisen rauhalliselle vaiheelle israelilaisten elämässä. Haifan isku oli ensimmäinen palestiinalaisen terroristin hyökkäys kahteen kuukauteen." Todellisuudessa Haifan pommi-isku oli ensimmäinen onnistunut itsemurhaisku Vihreän linjan sisäpuolella kahteen kuukauteen, mutta Israelin armeijan on tänä aikana onnistunut estää 122 terrori-iskun yritystä.

Uutinen antaa ymmärtää, että Gazan isku oli Israelin kosto Haifan terrori-iskusta. Kuitenkin IDF aivan selvästi tiedotti, että operaatio ei liittynyt Haifan bussiräjäytykseen, vaan oli suunniteltu huomattavasti aikaisemmin, ja sen tarkoituksena oli purkaa Hamasin rakentamaa terrori-infrastruktuuria ja siten ennaltaehkäistä uusia terrori-iskuja. Operaation aikana Israel tuhosi Jabalyan pakolaisleirissä Kassam-ohjuksia ja mörssäreitä valmistavan aseverstaan. Lisäksi armeija oli toiminut Gazassa jo useamman päivän, minkä meidänkin tiedotusvälineemme olivat toki huomanneet. Haifan iskun tekijä, Shadi Kawasme, ei edes ollut kotoisin Gazasta vaan Hebronista.

"Kostosta" puhuminen on poliittisesti johdattelevaa tulkintaa. Lehdistö on omaksunut laajasti tavan  nimittää "kostoiskuiksi" Israelin toimia terrorijärjestöjä vastaan. "Kosto" -sana tarkoittaa "silmä silmästä, hammas hampaasta" -ajattelua - eli jos palestiinalaisterroristi räjäytettää linja-auton, pizzerian tai ostoskeskuksen Israelissa, niin Israel räjäyttäisi vastaavasti bussin, ravintolan tai kauppakeskuksen palestiinalaisalueella. Sen sijaan Israel tähtää toimintansa terrori-iskuja suunnitteleviin ja toteuttaviin tahoihin, ei siviileihin. Siviiliuhrit ovat valitettavia ja usein seurausta terrorismin luonteesta - siitä, että terroristit eivät toimi kuten virallinen armeija, jossa taistelijat jo pukeutumisen perusteella erotetaan siviileistä, vaan päinvastoin pyrkivät soluttautumaan ja piiloutumaan siviiliväestön joukkoon. Toimia, joilla pyritään hillitsemään ja estämään terrorijärjestöjen toimintaa ja ehkäisemään uusia iskuja siviilejä vastaan, ei pitäisi moraalisesti rinnastaa terroritoimintaan.

Lehdistön asenteet myös heijastelevat vanhoja kristillisen antisemitismin muotoja - juutalaisten kuvitellaan olevan muita kansoja kostonhimoisempia. Mooseksen kirjan kohdan "silmä silmästä, hammas hampaasta" oletetaan toimivan pohjana juutalaiselle oikeuskäsitykselle. Se kirjoitettiin aikana, jolloin ympäröivien kansojen tapana oli kostaa rikos kohtuuttomasti tekijän lisäksi kokonaisille suvuille. Säädös oli siten rangaistuksen kohtuullistaminen aiheutettua vahinkoa vastaavaksi. Lisäksi juutalaisten oppineiden mukaan sitä ei koskaan ole sovellettu kirjaimellisesti, vaan alusta alkaen annettiin mahdollisuus rahalliseen vahingonkorvaukseen, eli noudatettiin hyvin pitkälle samaa käytäntöä kuin nykyään suomalaisessa oikeuslaitoksessa.

Suomen Take a Pen