Lähi-idän armottomuus

Kirje Etelä-Suomen Sanomiin 2.6.2010

Arvoisa ESS:n toimitus,

Luin lehtenne 'Armoa ei tunneta Lähi-idässä' -pääkirjoituksen eilen surua ja häpeääkin tuntien, koska jo sen otsikointi ikään kuin osoitti sormella, kenen armottomuudesta mielipide esitettiin. Kirjoituksessa annettiin kuva ahtaalle kaistalle eristetystä palestiinalaisjoukosta, joiden luo apua tuovien laivasaattueen Israel on tylysti ja armottomasti pysäyttänyt. Taustatietojen puute tai asian rauhallinen tutkiminen ennen Israelin hutkimista suorastaan loistivat poissaolollaan, mutta eihän toki ole ensimmäisestä kerrasta kyse.

Gazassa vallan kaapanneen Hamasin ilmaistu tarkoitus ja päämäärä on Israelin valtion tuhoaminen ja Gazaa käytetään astinlautana kyseisen päämäärän saavuttamiseen. Saarron tarkoitus on estää aseiden salakuljetus Gazaan. Turkista tulleet alukset olivat murtamassa tuota saartoa humanitaarisen avun viemisen kaavun alla ja tarkoituksena oli nimenomaan provosoida Israel reaktioon, jota sitten voitaisiin käyttää sitä vastaan, mikä onkin onnistunut länsimaiden tiedotusvälineitten avulla, joille ei niinkään ole väliä asian taustoilla ja faktoilla kuin Israelia vastaan nousevan tunnekuohun herättämisellä.

On varsin erikoista, että länsimaiden tiedotusvälineitten enemmistö näyttää olevan valmiita liittoon ääri-islamilaisen Israel-vastaisuuden kanssa, mikä ei todellakaan ole kaikkien arabien kanta ja ehkä jopa vähiten niiden palestiinalaisten, jotka tietävät, mitä on elää Hamasin vallan alla. Israel on Lähi-idän ainoa toimiva demokratia, missä on edustus sekä juutalaisilla että arabeilla, missä naiset palvelevat miesten rinnalla puolustusvoimissa, missä tehdään korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, missä taiteella ja kulttuurilla on tärkeä rooli ja minne Suomestakin voi milloin tahansa vapaasti matkustaa. Israel on myös sen kirjan synnyinmaa, johon meidän sivistyksemme perustuu.

Pidin aamunavauksen 40 vuotta sitten Lahden Yhteiskoulun kevätjuhlassa ennen valkolakkien jakamista. Luin silloin Sananlaskujen kirjan 1. luvusta mm. sanat: 'Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.' Nuoruuden innolla halusin silloin korottaa Herran pelkoa hyväksi ohjenuoraksi elämässä tekstillä, joka löytyy juutalaisten meille antamasta kirjasta.

Jos en muusta syystä niin juuri siitä haluan olla tukemassa ja siunaamassa Israelia sen eläessä äärimmäisessä puristuksessa ja paineessa myös niiden taholta, joille se on antanut elämänohjeet pohjaksi kaikelle, mikä on hyvää ja lujaa länsimaisessa sivistyksessä.

Maija Harper

Villähde