Kirje Helsingin sanomiin

Helsingin Sanomien lauantain 17.1. pääkirjoitus otsikolla 'Pöyristyttävää toimintaa' ei säästellyt sanoja - varsinkaan tunnepitoisia sellaisia. Jäin miettimään, löytyvätkö 'häikäilemättömyys, piittaamattomuus, pöyristyttävyys, tyrmistyttävyys, sietämättömyys ja räikeys' jostain nimenomaan Israelille varatusta listasta. Hamasin toiminnalle ei jostain syystä liikene yhtään lausetta, 'meidän' (keitä me sitten olemmekin) tunnereaktioitamme kuvaavista puhumattakaan.

Kaikki edellä olevat sanat yhdistyvät helposti sellaisiin ihmisiin, joilta puuttuu niin sanotusti omatunto ja jotka kykenevät aiheuttamaan kanssaihmisilleen murhetta ja tuskaa sen suuremmin yöunia viemättä. Kutsumme heitä ehkä psykopaateiksi tai rikollisiksi, mutta tiedämme heitä löytyvän myös poliittisista tai uskonnollisista syistä terroria käyttävien joukosta.

Demokraattisen ja sanan- ja uskonnonvapautta noudattavan maan ylimpään johtoon tuskin pääsee joukkoa psykopaatteja tai rikollisia. Poliittinen tai uskonnollinen terrori on Israelissa myös kauhistus; siellä elää vielä liian monia, jotka menettivät kaikkensa vain sen takia, että olivat juutalaisia.

'Israelin armeija ja poliittinen johto enintään pahoittelevat siviiliuhrien suurta määrää' ei mitenkään sovi yhteen todellisuuden kanssa. Israelin teot palestiinalaisten auttamiseksi puhuvat puolestaan. He vetäytyivät Gazasta saadakseen rajoilleen rauhan, mutta saivatkin tuhansittain raketteja, jotka altistavat heidän lapsensa ja vanhuksensa kuolemalle omissa kouluissaan ja kodeissaan.

Pyytäisin Helsingin Sanomilta tasapuolisuuden nimissä Hamasin peruskirjan julkaisemista, sen lapsiin suunnatun vihaan kasvattamisen tutkimista ja sen avoimen antisemiittisen propagandan julkaisemista. Mahtaisikohan se pöyristyttää ketään, vai olemmeko jo väsyksiin asti pöyristyneitä?

Kysyy

Maija Harper