|
Syyrian hallituksen edustajalle annettiin ystävällisesti tilaa Helsingin Sanomissa ilmaistaakseen kyynisen viestinsä "uhrin osasta." Tämän kaltaiset väitteet vaativat lähempää tarkastelua.
On tunnettu tosiasia, että Syyrian hallitus on suonut turvapaikan ja avustanut terroristiryhmiä kuten Hizbollahia Libanonissa, samalla kun se on sallinut Hamasin pitää yllä toimistoa Damaskoksessa huolimatta lupauksistaan sulkea sen ovet. On myöskin hyvin tiedossa, että Bashar Assadin hallitus on auttanut Saddam Husseinia kiertämään YK:n sanktioita sallimalla laittoman irakilaisen öljyn pumppaamisen Syyrian öljyputkia pitkin Välimerelle. Tällä tavoin molemmilla puolilla kerättiin taskuihin miljoonia, kaikki YK:n sanktioita uhmaten.
Bouthaina Shaaban pilkkasi Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleeza Ricen kehoitusta demokratian levittämiseksi taisteluna terrorismia vastaan ja terrorismin voittamiseksi. Sitten hän yritti etäännyttää itsensä ja hallituksensa samoista kurkunleikkaaja-jihadisteista, joita hänen hallintonsa tukee Irakissa, väittäen ivallisesti että hänen valtionsa on myöskin terrorismin uhri.
Hän antakoon anteeksi meille muille, jotka itse asiassa tiedämme paremmin, että syyrialaiset kuten muutkin arabi-diktaattorit pelaavat hyvin vaarallista peliä. Esittäessään uhria, Syyria myös aktiivisesti rahoittaa ja tukee terrorismia muita YK:n jäsenvaltioita vastaan.
Syyrialaisen ministerin Bouthaina Shaabanin artikkeli pitäisi nähdä vilpillisenä yrityksenä saada karistettua yltä syyt siihen samaan terrorismiin, jota Syyrian valtio on tukenut jo vuosikymmeniä, ei pelkästään ulkomailla mutta myös omalla maaperällään. Niille, jotka eivät muista, niin Haman kaupunki oli kerran eloisa ja vilkas kaupunki, jossa 25-30 000 sen asukasta murhattiin ja kaupunki tuhottiin silloisen "Syyrian Presidentin" Hafez Assadin johdolla, joka oli Basharin isä.
Se, mikä puuttuu, on moraalinen selkeys. Diktatuurin edustajilla ei ole minkäänlaista oikeutta moralisoida demokratioita ihmisoikeuksista, sen enempää kuin "uhrin osasta" terrorismissa, kun niiden omat hallitukset ja terrorismi ovat, kirjailija Paul Bermanin sanoin, "saman sysäyksen kaksi haaraa."
Tiedän aika hyvin mitä Lähi-idässä on tapahtunut.
Aivan liian pitkään maailma ja kansainväliset järjestöt ovat seisseet hiljaa sivussa, kun diktatuurien on sallittu edistää vihaa länttä ja Israelia kohtaan. Aivan liian kauan läntiset demokratiat ovat luottaneet Lähi-idän diktatuureihin säilyttääkseen rauhan alueella. Sen on viime aikoina todettu olleen täysin käänteisesti vaikuttava linja, esimerkkeinä syyskuun 11. päivän tapahtumat kahden matkustajakoneen paiskautuessa WTC-torneihin ja Oslon rauhanprosessin epäonnistuminen.
Mitä tulee moraaliseen selkeyteen, niin diktatuureihin ei voi luottaa rauhan ylläpitäjinä, ihmisoikeuksien edistäjinä tai kunnioittajina, kansainvälisten sopimusten täyttäjinä ja niissä pitäytyjinä, saatikka vakavasti terrorismia vastaan taistelijoina. Lyhyesti sanottuna, Bouthaina Shaabanin sanoihin ei voi luottaa, ja jokaisen, joka asuu liberaalissa demokratiassa, pitäisi huomata se.
K.S.
|
_send_to_a_friend_fin
_print_page_fin